Toistoa ja turhautumista

Jokin aika sitten tajusin, että etsin jälleen uutterasti tietoa terveellisestä ja ravitsevasta ruoasta. Artikkeleita ja tietoa kahlatessani tajusin lukevani jo aiemmin lukemaan. Kimmoke tiedonhakuun oli syttynyt vuoroin kutittavasta, vuoroin kipeästä kroonisesti vaivaavasta ihottumasta, sekä muutamasta muusta pienemmästä harmista. Tiesin, että lääkevoiteella ja muilla ulkoisilla tekijöillä voisin hallita ongelmaa, mutta loppujen lopuksi uskon, että minun kohdalla suurin syypää ongelmiin on ruokavalio.

Kun ymmärsin, että olin kadottanut jo aiemmin löytämäni, ärsyynnyin suunnattomasti. Olin jo aiemmin käyttänyt aikaa ja vaivaa löytääkseni minulle toimivat ruoat ja tavat, ja nyt olin tietyiltä osin palannut vanhoihin periaatteisiin ja unohtanut jo oppimani. Mitä ajantuhlausta!

Päästäkseni ärsytyksestä yli, päädyin tarkastelemaan asian toista laitaa. Mitä hyötyä tästä toistosta olisi? Lopputulema oli, että tartuin niihin pieniin tärkeisiin muutoksiin hyvillä mielin. Samalla totesin kertauksen tulevan ihan tarpeeseen muistuttamaan ruokavalion peruselementeistä, muistamaan, mikä on juuri minulle tärkeää ja tarpeellista tasapainon ylläpitämiseksi. Syvällisin tunne oli kuitenkin levollisuus ja ehkä lohdullisuuskin siitä, että kun lähden hakemaan apua, sitä saan ja apu voi olla hyvinkin tuttu ja turvallinen, sillä voin luottaa sen vaikutuksiin. Ja olihan tiedonhaku huomattavasti helpompaa ja nopeampaa tällä kertaa, enkä eksynyt tiedon viidakkoon päiväkausiksi.

Onneksi kevät on jo täällä ja kuiva iho saa apuja myös auringosta ja lämpimästä ilmasta.